No niin!
Pyörä on taas raavittu kasaan ja viimeiset epoksin, kitin ja kalikali-maalin rippeet ovat kuluneet sormista. Nyt pääsi onneksi paljon pienemmällä työllä kuin Botnian kaadon jälkeen. Harmikseni kykinkoppa otti taas osumaa ja se rupeaa olemaan pikkuhiljaa entinen.. Ei tahdo enää olla metallia kytkinakselin alastefan ympärillä, joten öljyt yrittää tunkea ulos sitä(kin) kautta.
Mainitun kuitujumpan lisäksi tuli hankittua uusi etuhäkki ebaystä. Postipoika kiikutti hongkongista uuden häkin postikuluineen 78 eurolla. Vastaava olisi maksanut mp-liikkeessä jotain puhelinnumeron mittaisia summia. On tää vaan ihmeellinen juttu tää lopalisaatio! Kävin myös näppäränä kaverina ostamassa Etrasta metrin pätkän 50mm kovamuovitankoa, josta sai pienellä työllä uudet kaatumatapit vanhojen, hiukan kulahtaneiden, tilalle.. Lisäsin pari uutta tappia alarunkoon, joten kyllä nyt taas kelpaa kaatuilla!
Eilen tuli siis vietettyä vapaapäivää Alastarossa ratapäivillä. Päivän teemana oli kadonneen mutkanopeuden löytäminen.. Vielä jonnekin piiloon jäi ne rajuimmat jarrutukset pyörän ollessa kantissa. Ihan mukavasti silti meni, ja sain ajettua paljon matalia 1.26 aikoja. Edellisessä alastaron kisassa sain aika-ajoissa ajettua hullulla prässillä 1.26,4, joten jonkin sortin kehitystä lienee tapahtunut. Edelleenkään luotto eturenkaan pitoon ei ole paras mahdollinen, mutta parin eturenkaan pidon menetyksestä johtuneen kaadon jälkeen se lienee ihan ymmärrettävää.
Lisäksi AnttiJ lupasi myydä minulle muutaman nopeaksi opetetun takarenkaan, joten kisailumieli kesän viimeistä kisaa (19.9) kohden alkaa olla nousussa! Muutama päivä vielä treeniä, sit kisassa ja aika-ajossa tähtäin 1:25 puolelle ja sijoitus kymppisakkiin. Pidän kuitenkin voimassa säävarauksen: missään syysmyrskyssä en lähde rataa kilpaa kiertämään. Ihan niin kaistapää en sentään ole!
-Tumppi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti